Ilmastotavoitteet tuovat velvoitteita, mutta samalla myös uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on rajoittaa maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen ja pyrkiä sen mukaisiin toimiin niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Yritysten päästövähennystavoitteiden kytkeminen ilmastotavoitteisiin on osa kokonaisuutta, jossa yrityksillä on mahdollisuus vastata kuluttajien ja sidosryhmien odotuksiin. Ilmastonmuutoskeskustelu keskittyy usein uhkiin ja velvollisuuksiin, vaikka sen voi yhtä hyvin nähdä positiivisena muutosvoimana.

Yritykset tekevät valintoja ja toimia ilmaston eteen, samalla tavalla kuin yksilötkin. Silti yritysten hiilijalanjälki on monille vielä vieras käsite. Yritysten suoriutumista ilmasto- ja muissa vastuullisuusteemoissa on mitattu kestävyysraportoinnin avulla. Tällä hetkellä suuryrityksillä on merkittävästi liikkumavaraa raportoinnissa, sen perustuessa vapaaehtoisuuteen. Lisäksi yritysten vastuullisuuden vertailu on hankalaa yhdenmukaisen raportointimallin puuttuessa. Nykyisen raportointivelvoitteen puutteita korjaava EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSDR, Corporate Sustainability Reporting Directive) tulee voimaan neljässä eri vaiheessa vuosien 2024-2028 aikana. Kestävyysraportointidirektiivin tavoitteena on edistää yritysten vastuullisuustyötä. Direktiivissä on kyse paljon laajemmasta muutoksesta kuin raportoinnista – kestävyys nostetaan osaksi toimintakertomusta eli tilinpäätöksen tasolle, ja kestävyysraportoinnin standardien yhtenäistäminen lisää läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta.

Kestävyysraportointidirektiivi velvoittaa ensisijaisesti suuryrityksiä, mutta velvoitteet vaikuttavat vääjäämättä myös alihankkijoihin ja pk-sektoriin laajemmin, vaikkei säätely niitä vielä suoraan koske. Vastuullisuuden todentaminen suuryritysten alihankintaketjuissa vaikuttaa koko yrityskenttään jo nyt. Suuryritys ei voi suoraan vaikuttaa koko arvoketjun päästöihin, mutta se on epäsuorasti vastuussa alihankkijoidensa ilmasto- ja muista kestävyysvaikutuksista. Kun yritys laskee ja raportoi päästöjään, alihankkijoiden tarvitsee valmistautua keräämään ja toimittamaan tietoja. Kestävyysraportoinnissa kootaan tietoa, josta yritysjohto, sijoittajat ja sidosryhmät ovat aidosti kiinnostuneita. Nopea reagointi raportointivelvoitteeseen voi erottaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä kilpailijoistaan – vastuullinen toimija on etulyöntiasemassa.

CSRD:n ytimessä on kaksinkertaisen olennaisuuden periaate, joka jatkossa ohjaa kestävyysraportointia. Sen lisäksi, että jatkossa yrityksen tulee tunnistaa omaan toimintaan vaikuttavat kestävyysriskit ja mahdolliset muutokset toimintaympäristössä, myös yrityksen toimintojen vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan tulee arvioida. Kestävyysraportoinnin piiriin kuuluvat ne asiat, jotka ovat olennaisia jommasta kummasta tai molemmista näkökulmista.

Asiantuntijat apuun päästölaskennassa

Kun kestävyysraportoinnissa siirrytään kevyemmistä raportointikehyksistä kohti yhdenmukaisuutta ja kokonaisvaltaisempia velvoitteita, voi organisaatiossa olla tarve täysin uudenlaiselle taidolle ja tiedolle. Ilmastonmuutokseen ja päästölaskentaan liittyvät kysymykset vaativat erikoistunutta osaamista, laaja-alaista tietoa ja esimerkiksi tarkkoja päästökertoimia. Kun pk-yrityksissä talon sisältä ei löydy osaamista juuri kestävyyden saralla, yrityksen voi olla kannattavaa hankkia täsmällistä tietoa asiantuntijoiden avulla.

Yritysten hiilijalanjälkilaskennassa huomioidaan suorat ja epäsuorat hiilidioksidipäästöt. Yleisin yritysten ilmastovaikutusten laskemiseen käytetty standardi on GHG Protocol (Greenhouse Gas Protocol) - standardi. GHG Protocol-standardin päästöt jaetaan kolmeen luokkaan. Scope 1 sisältävää pääasiallisesti yritysten suorat päästöt, Scope 2 ostetun energian aiheuttamat epäsuorat päästöt ja Scope 3 yrityksen muita epäsuoria päästöjä. Scope 3-luokan päästöt on erityisen merkittäviä, sillä suuri osa yritysten aiheuttamista päästöistä muodostuu välillisistä lähteistä.

○ Scope 1-luokkaan kuuluvat kaikki yrityksen suorat kasvihuonekaasupäästöt. Nämä sisältävät yrityksen omistamien kiinteistöjen, oman energiatuotannon sekä sen omistamien ajoneuvojen päästöt. Scope 1-päästöihin on helpointa vaikuttaa, sillä ne syntyvät yrityksen oman toiminnan seurauksena. ○ Scope 2-luokan päästöt sisältävät yrityksen omiin tarpeisiin hankitun ostoenergian, esimerkiksi yrityksen käyttämän sähkön tai kaukolämmön tuotannosta aiheutuvat epäsuorat päästöt. ○ Scope 3-luokan päästöt ovat arvoketjun epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä, jotka muodostuvat myytyjen tuotteiden loppukäytöstä ja tavaroiden ja palveluiden hankinnoista. Nämä päästöt kattavat esimerkiksi jätehuollon, vesihuollon, logistiikan ja materiaalien hankinnan. Scope 3-luokka sisältää 15 eri kategoriaa, joista voidaan valita yrityksen kannalta keskeisimmät päästölaskentaa suunniteltaessa.

D-mat on kestävän tulevaisuuden asiantuntijayritys, jonka tavoiteena on mm. edistää vähähiilistä, yhden planeetan kokoista yritystoimintaa. D-mat auttaa pk-yrityksiä tunnistamaan ja edistämään päästöjen hallintaa seuraavilla askelilla:

● Tuottaa tietoa ja ymmärrystä yrityksen päästöistä. Erityisesti Scope 3-luokan epäsuorien päästöjen mittaamisella voidaan ymmärtää yritystoiminnan päästöt. Yksi eniten tuloksiin vaikuttavista asioista on laskennan rajaus. Siihen kannattaa panostaa, jotta oleelliset asiat tulee huomioitua. Asiantuntijat löytävät myös laskennassa käytettävät päästökertoimet helpommin ja osaavat soveltaa niitä. Samoja päästöjä voidaan laskea monin eri tavoin, mutta asiantuntijan kanssa luotettavimman tavan löytäminen helpottuu. Käytettävät analyysimenetelmät perustuvat elinkaariarviointiin (Life Cycle Assessment, LCA), eli tuotteen tai palvelun ympäristövaikutusten arvioimiseen ”kehdosta hautaan”. LCA auttaa yrityksiä tunnistamaan suurimmat päästölähteet tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikana, raaka-aineista jäätteenkäsittelyyn, ja siten ryhtymään toimenpiteisiin päästöjen vähentämiseksi. Lisäksi voimme rakentaa yrityskohtaisia hiilijalanjälkilaskureita, jotka tarjoavat nopean tavan yritysten hiilijalanjäljen säännölliselle ja jatkuvalle seurannalle.

● Tunnistaa päästöjä vähentävät mahdollisuudet. Huolellinen taustatyö ja luotettavat tulokset takaavat, että suurimmat päästölähteet eli ns. hotspotit on helppo tunnistaa ja pohtia toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Päätöksen tueksi voidaan myös arvioida vaihtoehtoisten toimintatapojen vaikutuksia. ● Auttaa asettamaan tavoitteet ja kehittämään strategiaa päästöjen vähentämiseksi. Hiilijalanjälkitietojen avulla pyritään löytämään uusia näkökulmia sekä kehittämäään toimenpiteitä ja strategiatason ratkaisuja kestävämmän liiketoimintamallin saavuttamiseksi.

Tiedonkeruu omien toimintojen kestävyydestä mahdollistaa yrityksen suoriutumisen parantamisen tehokkaasti, vastuullisuuden ongelmakohtiin puuttuen. Vastuullinen yritys saa paremmat puitteet menestyä tulevaisuudessa, toimintaympäristön muuttuessa ja suosiessa kestävämpiä ja vastuullisia organisaatioita. Aidosti vastuullinen yritys tuntee päästönsä ja toimii niiden vähentämiseksi.

Kirjoittajat: Michael Lettenmeier on D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja perustaja, Viivi Toivio toimii johtavana jalanjälkianalyytikkona ja Anri Liikamaa konsulttina.