PK-yritysten vastuullisuusvaatimukset lisääntyvät
EU säätelee nyt aktiivisemmin yritysten vastuullisuutta. Lainsäädäntö muuttuu yhä tiukemmaksi, ja yrityksiä sitovat uudet, konkreettiset velvoitteet. Vaikka alkuvaiheessa pääpaino on suuryrityksissä, on selvää, että sääntely ulottuu vähitellen myös pieniin ja keskisuuriin (pk) yrityksiin. Lisäksi suuryritykset siirtävät näitä vaatimuksia jo tällä hetkellä alaspäin arvoketjuissaan. Pk- yrityksiä kohtaan odotukset vastuullisesta toiminnasta kasvavat myös muilta sidosryhmiltä- kuluttajilta, kumppaneilta, rahoittajilta, omistajilta sekä omilta työntekijöiltä.
Taksonomia
Taksonomia arvioi rahoitushankkeiden kestävyyttä erilaisten ympäristötavoitteiden kautta. Arvioitavia tekijöitä ovat ilmastonmuutoksen torjunta, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, luonnon monimuotoisuus, saastumisen ehkäiseminen, vaikutukset meriin ja pohjavesiin sekä kiertotalouden edistäminen. Mitä ilmaston ja ympäristön kannalta puhtaampi hanke, sitä helpompi investoinnille on saada rahoitus. Alkuvaiheessa taksonomian mukainen sääntely koskee yli 500 hengen pörssiyhtiöitä ja finanssialan toimijoita. Taksonomia-arviointia varten yrityksiä velvoitetaan tuottamaan taloudellisen tilinpäätöksen rinnalla niin kutsuttua ympäristökirjanpitoa yrityksen omasta toiminnasta ja hankkeistaan.
Keskustelua käydään taksonomian laajentamisesta myös pienempiin yrityksiin. Pk-yritysten on hyvä varautua siihen, että tulevaisuudessa heidän toimintansa ympäristövaikutukset sekä yrityksen hiilijalanjälki otetaan huomioon esimerkiksi luottoa myönnettäessä. On siis hyvä ennakoida ja dokumentoida yrityksen nykyistä tilaa ja tavoitteita vastuullisuuden osalta.
Kestävyysraportoinnin direktiivi:
Nykyisin EU:n sääntely vaatii, että suuryritykset julkaisevat taloudellisten tilinpäätöstensä ohella myös niin sanottua ei-taloudellista tietoa. Tämä tarkoittaa lakisääteisiä yritysvastuuraportteja, jotka kattavat ympäristöön, henkilöstöön, ihmisoikeuksiin sekä korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvät seikat. Tähän mennessä yritykset ovat saaneet itse päättää, mitkä kohdat ovat niille kaikkein olennaisimpia. Kuitenkin tämä joustavuus ollaan poistamassa.
Jo hyväksytyt uudet ohjeistukset, kuten kestävyysraportointidirektiivi (CSRD), tuovat huomattavia muutoksia yritysten vastuullisuusraportointiin. Direktiivi, joka astuu voimaan vuonna 2024, lisää yritysten raportointivelvollisuuksia erityisesti kestävyyden osalta. Jatkossa raportointi tulee käsittelemään laajemmin sekä yrityksen toiminnan sosiaalisia että ympäristöllisiä vaikutuksia, ja miten nämä vaikuttavat yrityksen liiketoimintaan. Lisäksi yritysten on varmennettava raportointinsa ulkopuolisen tahon kautta.
Kestävyysraportointia ohjaavat tarkemmin Euroopan kestävyysraportointistandardit (ESRS). Ne määrittävät, mitä yksityiskohtaisia tietoja yritysten tulee raportoida, mukaan lukien työolosuhteet, tasa-arvo, ihmisoikeudet ja yrityksen hallintotavat. Standardit myös sisältävät ohjeistusta eri toimialoille ja pk-yrityksille.
Vuodesta 2024 alkaen yli 500 hengen pörssiyhtiöiden on noudatettava näitä uusia kestävyysraportointisääntöjä, ja mahdollisesti velvoitteet tullaan laajennetaan myös pienempiin yrityksiin. Kestävyysraportoinnin käyttöönotto on monimutkainen ja aikaa vievä prosessi yrityksille. Siksi on suositeltavaa, että pienet ja keskisuuret yritykset alkavat valmistautua tuottamaan liiketoiminnastaan myös ei-taloudellista tietoa. Tämä on erityisen tärkeää, koska myös muut sidosryhmät, kuten rahoittajat ja sijoittajat, saattavat edellyttää vastaavaa raportointia.
Direktiiviehdotus vihreistä väittämistä
Direktiiviehdotus vihreistä väittämistä pyrkii varmistamaan, että yritykset perustavat ympäristöön liittyvät markkinointiväitteensä vankkaan tieteelliseen näyttöön. Tavoitteena on, että mainonnassa otetaan kattavasti huomioon tuotteen tai palvelun elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Direktiivi edellyttäisi yrityksiä kommunikoimaan ympäristöasiat selkeästi ja läpinäkyvästi markkinointimateriaaleissaan.
Ehdotuksen tarkoituksena on myös tasapainottaa kilpailuolosuhteita sisämarkkinoilla. Ympäristöystävällisyys on nykyään merkittävä kilpailukykytekijä, ja direktiivin avulla pyritään estämään harhaanjohtavat väitteet, eli niin sanottu viherpesu. EU-komissio esitteli direktiiviehdotuksen 22. maaliskuuta 2023. Sen päämääränä on tarjota kuluttajille luotettavaa ja yhtenäistä tietoa tuotteiden ja palveluiden ominaisuuksista ilmastovastuunäkökulmasta. Direktiivi koskisi voimaan astuessaan myös pk-yrityksiä, pois lukien alle 10 hengen mikroyritykset.
EU laajentaa asteittain vastuullisuuslainsäädäntöään eri kokoisiin yrityksiin. Taksonomia ja kestävyysraportoinnin direktiivi sekä ehdotus vihreiden väitteiden direktiivistä vaikuttavat vähintään epäsuorasti suomalaisiin pk-yrityksiin:
Hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten analysointi tulee korostumaan esimerkiksi rahoitusneuvotteluissa pankkien ja muiden rahoittajien kanssa., kun pk-yritykset neuvottelevat pankkien kanssa rahoituksesta. Siksi pk-yritysten on syytä valmistautua esittelemään nykyiset vastuullisuustoimensa, hiilijalanjälkensä, mittauskriteerit sekä tavoitteet tulevaisuudelle.
Yhä useammalta yritykseltä odotetaan tulevaisuudessa tilinpäätöksen lisäksi kestävyysraportointia. Tämä tarkoittaa, että myös pk-sektorin yritysten on hyvä varautua laajeneviin raportointivaatimuksiin. EU tulee kiristämään standardeja siinä, miten suuryritykset varmistavat toimitusketjuidensa eettisyyden ja kestävyyden. Tämä heijastuu suoraan niiden alihankkijoihin, joihin myös pk-yritykset kuuluvat. Jotta nämä yritykset voivat kilpailla tehokkaasti tarjouspyynnöissä tai ylipäätään päästä mukaan niihin, niiden on pystyttävä todentamaan oman toimintansa kestävyyttä monipuolisesti ja luotettavasti.